Käsityöharrastelua

Opettajat eivät varmaan koskaan olisi uskoneet, että aikuisena tekisin käsitöitä ja vielä saisin ihan kivan näköistäkin aikaiseksi. Ala-asteella olin käsityönopettajan murhe, villasukkien valmistumiseen taisi mennä koko talvi.. Keskityin kavereiden kanssa jutteluun. Yläasteella taisi sama höpöttely viedä myös liikaa aikaa...käsityön numero taisi olla 8 päästötodistuksessa. Lukiossa innostuin kuitenkin ottamaan pari käsityökurssia, siellä opettaja oli sopivan innostava ja kannustava, eikä nipottanut "juorukerhoilusta". Käsitöiden teko oli viimeinkin kivaa! Lukiossa valmistuin vanhojentanssipuku, sekä tämä alla olevassa kuvassa esiintyvä tilkkutyö, ohuesti täytetty vauvan peitto, mikä sitten odotti lähemmäs viisi vuotta käyttäjäänsä.  Sen päällä ovatkin molemmat lapset leikkineet ja se on kestänyt hyvin monta pesua. :)

Ennen lapsia käsitöitä tuli tehtyä vain muutamia, parit verhot, kaksi neuletta itselle ja villapaita, sukat, kaulaliina ja pipo miehelle. Esikoisen odotusaikana alkoi tehdä mieli tehdä jotain itse vauvalle. Valmistui yksinkertainen villatakki ja hattu, nallehaalari, lakanoita ja kolme pientä kestovaippaa. Villapeittoa aloin väsätä viimetipassa, vielä supistelujen lomassa kilkuttelin sitä mutta kesken jäi. Jouluksi sitten tuli valmista, kun esikoinen oli 3,5kk ikäinen. Tein peiton kaksinkertaisesta villalangasta ja siitä tuli tosi lämpöinen, loistava vaunupeitto mikä oli käytössä toisella lapsellakin koko talven. Tällä hetkellä esikoinen tykkää käyttää sitä päiväunilla. :)

Kyllä tyttövauvakin voi nukkua vaaleansinisissä :)

Tonttu ja uusi peitto

 Esikoisen vauva-aikana ei tullut tehtyä paljoa mitään, vain jotain parikymmentä kestovaippaa. Kun odotin toista lasta, intoa löytyi taas. Pikkuveljelle valmistui pienten vaippojen lisäksi myös oma vaunupeitto, kesävauvalle kevyempi versio virkatuista isoäidin neliöistä ja pehmeästä trikoosta. Bambulangasta tein oman pikkuisen asustesetin ja vielä ihan hiukan ennen synnytystä puuvillaslipoverin.

 Vauvaa odotellessa myös esikoinen sai muutaman kestovaipan lisää sekä puuvillaboleron ja myssyn, itselle taisin tehdä kaulaliinan ja pipon. Kokeilin myös ekaa kertaa vaatteiden ompelua. Valmistui paita, housut ja pari mekkoa tytölle ja pieni jakkutakki itselle.

Viime talven saldoa oli huovutetut lapaset itselle (oli muuten loistavat -30 pakkasissa, alle laitoin ohuet lapaset lisäksi ja sormet pysyi sulina!), pojalle tein vaippoja lapset saivat myös pari vaatetta. Muuttohässäkän alla ehdin juuri ja juuri nämä väsätä...

Viime kesän aikana valmistui jotain pientä, taas muutamia vaippoja, hamppulangasta lippalakki ja tiskirätti. Syksyllä sain valmiiksi pitkään kesken olleet villasukat 100% merinovillasta tytölle. Sukat ovat olleet siitä lähtien tytön kestosuosikit, joka yö jalassa lukuunottamatta niitä muutamaa kertaa, kun ne on olleet pesussa. Aivan loistavat yösukat viluvarpaalle, ei kutita yhtään (niistä ei edes arvaisi millään että ovat villaa), ei tarvi pestä usein (100% villa pysyy puhtaana itsestään), ja ovat mukavan lämpimät. Voin suositella neidin puolesta! :) Vähän ennen joulua väsäsin myös tytölle villatakin. Se on vielä vähän iso, mutta menee ihan hyvin hihat käännettynä, ja meneepä sitten mahdollisesti vielä useammankin talven.

Eka (ja toistaiseksi viimeinen) neulottu tiskirättini

Tälläinen pikkuharrastus mulla siis on. Tekeleet on enemmän ja vähemmän "kotikutoisia" koska mun luonteelle ei äärimmäinen huolellisuus sovi. ;) Muilla harrastelijoilla kun työt ovat ihan huippuhienoja, kun blogeja selailee... Mutta pääasia mulle tässä on, että teen itse mitä tykkään, siihen tahtiin kuin tykkään. Siis aivan sama kuin hiihtämisessä. Koulussa se oli pakkopullaa, mutta sen jälkeen olen nauttinut siitäkin, silloin (harvoin) kun omaehtoisesti sitä olen tehnyt. :)